Kreikka on yksi Euroopan rakastetuimmista matkailukohteista – ja aivan syystä. Maa tarjoaa lähes rajattoman valikoiman elämyksiä: vuosituhantista historiaa, turkoosinsinisiä meriä, valkoisiksi kalkittuja kyliä, herkullista välimereellistä ruokaa ja lämmintä, aurinkoista ilmastoa. Suomalaisille Kreikka on ollut klassinen lomakohde jo 1970-luvulta asti, mutta se ei ole vanhentunut pätkääkään.

Kreikan 6 000 saaresta noin 200 on asuttuja, ja jokainen niistä on omanlaisensa. Jotkut saaret ovat kosmopoliittisia ja vilkkaita, toiset rauhallisia ja koskemattomia. Mannerkreekallakin riittää nähtävää: Ateena, Thessaloniki, Delfoin oraakkeli, Olympia ja Mykene ovat vain pieni osa maan rikkaan historian aarteista. Kreikka on matkailukohteena niin monipuolinen, että sinne voi palata vuodesta toiseen löytäen aina jotain uutta.

Kreikkalaisille ominainen filoksenia – vieraanvaraisuus – on syvällä kulttuurissa. Paikallinen kahvilaelämä, pitkät ateriat perheen kanssa ja iltaisin avatun suisten bulevardin elämä ovat kreikkalaista elämäntaitoa parhaimmillaan. Tätä tunnelmaa ei löydä matkakuvista – sen täytyy itse kokea.

Kreikan historia – sivistyksen kehto

Kreikan historia ulottuu tuhansien vuosien taakse. Antiikin Kreikka on länsimaisen sivilisaation perusta – täältä ovat lähtöisin demokratia, filosofia, matematiikka, teatteri ja olympialaisten perinne. Ateenalaiset rakensivat Akropoliin Parthenon-temppelineen 400-luvulla eKr., ja tämä rakennus on edelleen yksi maailman tunnetuimmista. Mykeneen ja Knossosin palatsikaupungit todistavat siitä, että kehittynyttä kulttuuria eli Kreikassa jo vuosituhansia ennen klassista aikaa.

Kreikan historiaan kuuluu myös Aleksanteri Suuren aikakausi, jolloin kreikkalainen kulttuuri levisi aina Intiaan asti. Myöhemmin Rooman, Bysantin ja Osmanien valtakuntien vaikutukset kerrostuvat maan arkkitehtuuriin ja kulttuuriin. 1800-luvun alussa Kreikka itsenäistyi pitkän itsenäisyyssodan jälkeen, ja moderni kreikkalainen identiteetti on syntynyt kaiken tämän historian pohjalta. Matkailija, joka haluaa ymmärtää länsimaisen kulttuurin juuria, ei voi sivuuttaa Kreikkaa.

Kreikan parhaat saaret

Kreikan saaristo on maailman monipuolisimpia. Saaret jakautuvat useisiin ryhmiin: Kykladit Egeanmerellä (Santorini, Mykonos, Paros, Naxos), Jooniansaaret länsipuolella (Korfu, Kefalonia, Zakynthos), Dodekanesos kaakossa (Rodos, Kos, Patmos) sekä Pohjois-Egean saaret (Lesbos, Samos, Chios) ja Sporadit (Skiathos, Skopelos). Jokaisella ryhmällä on oma luonteensa ja viehätyksensä.

Santorini – maailman romanttisin saari

Santorini on kiistatta Kreikan kuuluisin saari ja yksi maailman valokuvatuimmista kohteista. Saari syntyi tulivuorenpurkauksen seurauksena noin 3 600 vuotta sitten – massiivinen räjähdys jätti jälkeensä kaldeeran, jonka reunoille maantieteellisesti dramaattiset kylät Oia ja Fira ovat rakentuneet. Valkoiset kupolikirkot, häikäisevät auringonlaskut ja tummansininen kaldera tekevät Santorinin maisemasta tunnistettavan kaikkialla maailmassa.

Santorini ei ole vain kaunis kuva – saari tarjoaa myös erinomaisen ruokakulttuurin, paikallisia viinejä (punainen mullamullan maaperä tuottaa ainutlaatuisia viinejä), muinaisia arkeologisia kohteita kuten Akrotirin kaivaukset sekä viehättäviä rantoja kuten mustahiekkainen Perissa ja punahiekkainen Red Beach. Saari sopii erityisesti pariskuntalomalle tai niille, jotka etsivät korkealuokkaista matkailukokemusta.

Mykonos – kosmopoliittinen saarijuhlija

Mykonos on kreikkalaisista saarista kaikkein kosmopoliittisin ja yöelämältään vilkkain. Saaren pääkaupunki Mykonos Town, tunnettu myös nimellä Chora, on labyrinttimainen sokkelokuja täynnä designliikkeitä, fine dining -ravintoloita ja trendikkäitä baareja. Viiden tuulen paikka ja valkoiset tuulimyllyjen siivet ovat saaren tunnusmerkkejä. Mykonos on ollut jo vuosikymmeniä suosittu kohde kansainvälisessä jet set -piireissä.

Mykonoksen rannat – erityisesti Paradise Beach ja Super Paradise Beach – ovat kuuluisia vilkkaasta rannasta, beach clubeista ja puolenpäivän bileistä. Saari ei kuitenkaan ole pelkästään juhlimista: rauhallisemmat rannat löytyvät saaren pohjoisosista, ja Delos-saari, yksi antiikin maailman pyhimmistä paikoista, on lyhyen lautkamatkan päässä. Mykonos on paras valinta niille, jotka hakevat energistä kaupunkilomaa merimaisemissa.

Rodos – Välimeren ruusu

Rodos on yksi Egeanmeren suurimmista saarista ja Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista. Rodoksen vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintökohde, ja sen massiiviset venetsilais-ritarivaltakunnalliset muurit ovat hämmästyttävän hyvin säilyneet. Ritareiden katu (Odos Ippoton) on yksi parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaduista Euroopassa. Saaren historia ulottuu aina Rodoksen kolossiin – antiikin seitsemän ihmeen listalle – asti.

Rodos on myös erinomainen rantakohde: saaren pohjoisosassa sijaitseva Rodoksen kaupunki on vilkas ja kosmopoliittinen, kun taas eteläosissa rannat ovat hiljaisempia ja luonnonkauniimpia. Lindos, pieni kylä saaren itärannikolla, on yksi Kreikan postikorttimaisimmista kohteista: Akropolis kohoaa jyrkältä kalliorinteeltä, ja alle levittäytyy valkoinen kylä ja sininen merenlahti. Rodos sopii kaikentyyppisten matkaajien lomakohteeksi.

Korfu – vihreä paratiisi

Korfu erottuu muista kreikkalaisista saarista poikkeuksellisella vehreydellänsä. Jooniansaarilla satanut enemmän kuin Egeanmerellä, ja tämä näkyy saaren maisemissa: olivipuumetsät, sypressi-puuriviit ja kukkivat rinteeet luovat täysin erilaisen tunnelman kuin tavalliset kuivat kreikkalaiset saaret. Korfu on myös historiallisesti poikkeuksellinen – saari kuului pitkään Venetsian tasavallalle, ja tämä näkyy vanhankaupungin arkkitehtuurissa, joka muistuttaa enemmän italialaista Venetsian kuin Kreikan kaupunkia.

Korfun vanhakaupunki (Kerkyra) on UNESCOn maailmanperintökohde, ja sen kapeat kujat, venetsialaistyyliset rakennukset ja Liston-promenadi ovat täynnä elämää. Saaren rannoista kuuluisin on Palaiokastritsa, joka on kehystetty kalkkiluolilla ja kallionkielekkäillä. Glyfadan ja Agios Gordiosin rannat vetoavat surffaajiin, kun taas pohjoisen puolen kylät ovat rauhallisia ja autenttisia. Korfu sopii erinomaisesti perheille ja luonnosta nauttiville.

Kreeta – Kreikan suurin saari

Kreeta on Kreikan suurin saari ja kokonainen maailmansa. Saari on niin iso, että siellä on oma dialekti, oma ruokakulttuuri ja oma historia. Kreetan Minolainen kulttuuri oli yksi Euroopan vanhimmista – Knossosin palatsikaupunki rakennettiin jo vuonna 2000 eKr. Modernista Kreetan matkailusta vastaavat isot rantalomakeskukset Heraklionin, Retymnon ja Hanian ympärillä, mutta saari tarjoaa paljon enemmän.

Samarian gorge – 16 kilometrin pituinen laakso – on yksi Euroopan upeimmista vaellusreiteistä. Hanián vanhakaupunki venetsilaisine satamineen ja värikkyineine torimarkkinoineen on yksi Kreetan helmi. Palaiochoran kylä saaren etelärannikolla ja Elafonissin roosa hiekkaranta ovat niitä paikkoja, joita ei löydä viihtyvistä turistikeskuksista. Kreeta on monipuolisin kreikkalaisista saarista ja sopii niin lyhyeen rantaviikon lomaan kuin kuukauden pyöräilymatkaan.

Ateena – ikuinen kaupunki

Ateena on yksi maailman vanhimmista jatkuvasti asutuista kaupungeista, ja se on täynnä historiaa kirjaimellisesti joka kulmalla. Kaupungin sydämessä kohoaa Akropolis-kukkulan suurenmoinen kompleksi, joka dominoi kaupunkimaisemaa samoin kuin se on tehnyt yli 2 500 vuoden ajan. Mutta Ateena on muutakin kuin pelkkä museo: se on elävä, moderni suurkaupunki, jolla on rikas ruokakulttuuri, vilkas taidemaailma ja energinen yöelämä.

Akropolis ja Parthenon

Akropolis on Ateenan ja koko Kreikan ikonisimpi nähtävyys. Kukkulan huipulle rakennettu Parthenon-temppeli on Periklin aikakauden (400-luku eKr.) suurin arkkitehtuurinen saavutus – Dorialaisia pylväitä, täydellisiä mittasuhteita ja lähes 2 500 vuoden historiaa. Vaikka Parthenon on osittain raunioina, sen suuruus on edelleen hämmästyttävä. Akropoliin kukkulalla sijaitsee myös Erechtheion-temppeli tunnettuine Karyatideineen – naisvartijoineen – sekä Athena Niken temppeli.

Akropoliin uusi museo (Acropolis Museum), joka avattiin vuonna 2009, on yksi Euroopan parhaista arkeologisista museoista. Se esittelee tuhansia Akropoliin alueelta löydettyjä esineitä ja veistoksia upeissa tiloissa, joiden lasigolv antaa näkymän alla oleviin kaivauksiin. Museossa on myös alkuperäiset Karyatidit (niistä viisi – kuudes on Lontoossa British Museumissa, mistä Kreikka on pyytänyt niitä takaisin vuosikymmenet). Akropoliin ja museon yhdistelmä on Ateenan pakollinen kokemus.

Plaka – kaupungin vanhin kaupunginosa

Plaka on Ateenan vanhin ja viehättävin kaupunginosa, joka sijaitsee suoraan Akropoliin juurella. Kapeat kiviladotut kujat, neoklassiset rakennukset, kukkaiskoristeltuiset parvekkeet ja lukuisat kreikkalaiset ravintolat luovat autenttisen tunnelman. Plakan sokkelo on helppo eksyä – ja se on erittäin suositeltavaa. Jokainen kulma paljastaa jotain uutta: pienen kirkon, perinteisen keramiikkakaupan tai kahvilan, jossa kahvi maistuu hiukan paremmalta kuin muualla.

Monastiráki-aukio sijaitsee Plakan vieressä ja on Ateenan vilkkain basaarimaisema. Joka sunnuntai siellä järjestetään kirpputori, jossa löytää antiikkia, käsintehtyjä koruja ja kaikkea muuta. Psirri ja Exarcheia ovat Ateenan trendikkäimmät asuinalueet – street food, luovuus ja paikallinen elämä ilman turistimassoja. Ateenan ruokakulttuuri on kehittynyt viime vuosina nopeasti, ja kaupungissa on nyt useita Michelin-tähtiravintoloita.

Kansallinen arkeologinen museo

Kansallinen arkeologinen museo on yksi maailman tärkeimmistä arkeologisista museoista, ja se esittelee kokoelmia kreikkalaiselta esihistorialta antiikki-Kreikan kulta-aikaan. Mykeneestä löydetty Agamemnonin naamio, antiikin veistokset, pronssinen Poseidon-patsas ja Thiran saaren (nykyinen Santorini) freskot ovat vain pieni osa valtavasta kokoelmasta. Museon läpi vaeltaessa kokee 5 000 vuotta kreikkalaisen kulttuurin historiaa.

Kreikkalainen ruokakulttuuri

Kreikkalainen ruokakulttuuri on yksi Välimeren rikkaimmista ja terveellisimmistä. Se perustuu hyvälaatuiseen oliiviöljyyn, tuoreisiin vihanneksiin, palkokasveisiin, kalaan ja äyriäisiin sekä lampaan- ja vuohenlihaan. Kreikkalainen keittiö on yksinkertaista mutta maukasta – parhaimmillaan silloin, kun raaka-aineet ovat laadukkaita ja ateria nautitaan rennosti, perhe ympärillä, pihvipöydässä ulkona.

Taverna on kreikkalaisen ruokakulttuurin sydän. Perinteinen taverna on perheen pyörittämä, menu on kirjoitettu käsin, ja annokset tuovat asiakkaalle useammin kuin hän pystyy syömään. Meze-kulttuuri – pienet jaettavat annokset – on loistava tapa tutustua paikalliseen keittiöön. Tilaatko mezoja, voit helposti maistaa kymmeniä erilaisia makuja yhdellä istumisella. Syöminen on kreikkalaisille sosiaalinen kokemus, joka kestää usein tunteja.

Perinteiset kreikkalaiset ruokalajit

• Moussaka: Kreikan kansallisruoka – kerrostettu jauheliha-viipale täyteläisellä béchamel-kastikkeella ja munakoiszolla. Jokainen taverna tekee sen hieman eri tavalla, mutta aina täyttävästi ja maukkaasti.
• Souvlaki: Grillatut lihavarrastikut, jotka nautitaan joko pitaleivässä tai lautasella pekonin, sipulin ja tsatsiki-kastikkeen kera. Souvlaki on kreikkalainen pikaruoka, jota saa kaduilla ja pienissä kioskiaravintoloissa kaikkialla.
• Spanakopita: Lehtitaikinaan kiedottu piiras, jossa täytteenä on pinaatti ja fetajuusto. Aamiaiseksi tai välipalaksi nauttittuna täydellinen, erityisesti kahden päivän jalkapatikointiretken jälkeen.
• Tzatziki: Kreikkalainen jogurttidippi, joka on maailmalla yleisin kreikkalaiseen ruokakulttuuriin liitetty ruokalaji. Kurkkua, valkosipulia, oliiviöljyä ja tilliä – yksinkertaista ja parhaimmillaan erinomaista.
• Horiatiki: Kreikkalainen salaatti – tomaatti, kurkku, punasipuli, oliivit ja suuri feta-pala päälle. Kreikassa feta on aina autenttista lampaanjuustoa, ei mitään teollista versiota.
• Baklava: Hunajalla maustettu lehtitaikina-makea, joka täynnä pähkinöitä. Kreikan baklava eroaa turkkilaisesta versiostaan hieman – useimmiten makeampaa ja runsaampaa.
• Ouzo ja raki: Kreikan kansallisjuomat. Ouzo on anisviina, joka sekoitettaessa veteen muuttuu maitomaiseksi. Raki (tai tsikoudia Kreetalla) on väkevämpi tislattu juoma, jota tarjotaan usein ilmaiseksi aterian päätteeksi.

Kreikan luonto ja ulkoilu

Kreikan luonto on paljon monipuolisempaa kuin pelkät rannat antavat ymmärtää. Manner-Kreikassa kohoaa useita vuoristoja, joista korkein on Olympos (2 917 m) – jumaltaruston asumuspaikka. Olympoksen kansallispuistossa vaellus on suosittua, ja huipulle voi nousta ilman erikoisvarustusta hyvissä sääolosuhteissa. Meteoran luostarit, jotka kohoavat jyrkiltä luonnonkallioilta Thessalian tasangon yläpuolella, ovat yksi Kreikan upeimmista – ja mystisimmistä – kohteista.

Kreikan vedet ovat Välimeren kirkkaimpia. Snorklaus ja sukellus Kreikassa on ensiluokkaista – vedenalainen maailma on rikas koralleineen, kaloineen ja jopa muinaisine hylkyineen. Kreetan eteläosissa sijaitseva Samarian schlucht on yksi Euroopan upeimmista vaelluslaaksoista. Korfun kukkivat rinteeet ja Kefalonian vehreät metsät vetoavat luonnosta nauttiviin. Kreikassa on myös talvimatkailua: Parnassoksen hiihtokeskus sijaitsee Delfoin lähellä ja tarjoaa hiihtoa kohtalaisen helposti saavutettuna.

Käytännön vinkkejä Kreikka-lomalle

Paras aika matkustaa

Kreikka on parhaimmillaan toukokuussa, kesäkuussa ja syyskuussa. Näinä kuukausina sää on aurinkoinen ja lämmin (25–30°C), meri on uimakelpoinen, mutta turistimassoja on hieman vähemmän kuin huippusesongin heinä–elokuussa. Kesäkuussa päivät ovat pisimmät, ja auringonlasku kestää myöhään iltaan. Syyskuu on monille kreikkalaiseen kulttuuriin ihastuneille paras kuukausi: ihmiset ovat palanneet lomilta, ja paikallinen elämä on täydessä vauhdissa ilman turistiryntäyksen hälinää.

Heinä- ja elokuu ovat kuumimpia (usein yli 35°C) ja vilkkaimpana turistiajana erityisesti Santorinilla ja Mykonoksella. Hinnat ovat korkeimmillaan ja hotellit täynnä – varaukset kannattaa tehdä kuukausia etukäteen. Talvella (marraskuusta maaliskuuhun) monet saaret hiljentyvät lähes täysin, mutta Ateena toimii ympäri vuoden ja talvimatkailusta nauttivat saavat Kreetan ja Rodoksen edullisesti.

Liikenne ja saarten välillä siirtyminen

Kreikan saarilla liikkumiseen on kaksi päävaihtoehtoa: lautat ja lennot. Lauttalinjoja on Piraeuksen satamasta (Ateenan satama) sadoille eri kohteille, ja saarien väliset lautat mahdollistavat saarten välisen island hopping -matkan. Suosittuja reittejä ovat esimerkiksi Ateena–Santorini–Mykonos–Paros–Naxos. Nopeat katamaraanit ovat mukavampia mutta kalliimpia – tavallinen lautta on hitaampi mutta tarjoaa elämyksen sinänsä.

Suurimmilla saarilla (Rodos, Kreeta, Korfu, Kos, Lesbos, Samos) on omat lentokentät, joille tulee sekä kotimaan lentoja Ateenasta että kansainvälisiä suoria lentoja. Saarella liikkumiseen paras vaihtoehto on vuokra-auto tai mopedi – julkinen liikenne on rajoitettua useimmilla saarilla. Ateenan sisällä metro, bussi ja raitiovaunu toimivat hyvin. Taksi on Kreikassa kohtuuhintainen verrattuna Pohjoismaihin.

Budjetti ja hintataso

Kreikka on edelleen edullisempi lomakohde kuin Pohjoismaat, mutta hintataso vaihtelee huomattavasti kohteesta riippuen. Santorini ja Mykonos ovat kalliita – huipputason ravintolat, boutique-hotellit ja korkeat hintamerkit ovat normi. Rodos, Kos ja Korfu ovat monipuolisempia budjetin suhteen – löytyy sekä edullisia tavernoita että luksusravintoloita. Vähemmän tunnetut saaret kuten Naxos, Paros, Samos tai Lesbos ovat selvästi edullisempia ja tarjoavat autenttisemman kreikkalaisen kokemuksen.

Ateria paikallisessa tavernassa maksaa noin 10–20 euroa henkilöltä viinilaseineen. Kreikkalainen kahvi (joko elleniko – mutainen, tai frappe – jäinen) maksaa tavernassa 2–3 euroa. Hotellihinnat vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta useisiin satoihin – huippusesonkina suosittuihin kohteisiin kannattaa varata majoitus kuukausia etukäteen. Eurooppalainen terveysvakuutuskortti (EHIC) kattaa julkisen terveydenhuollon palvelut myös Kreikassa.