Kreikan kaupungit ylpeilevät mielellään vuosituhantisella historialla, joka juontaa juurensa muinaisen Kreikan ajoista alkaen. Kreetan suurimman kaupungin Iraklionin kuitenkin perustivat Andalusiasta saapuneet arabimerirosvot!
Andalusiasta saapuneet arabit perustivat Kreetan emiirikunnan 820-luvulla. Sen pääkaupungiksi muodostui rabd al-handac -nimellä tunnettu linnake, joka nimi myöhemmin kreikkalaistui muotoon Handax. Bysanttilaiset tunsivat kaupungin yksinkertaisesti ”uutena linnana”, megalo kastro.
Kreetalaista arkea aidoimmillaan
Nykypäivän Iraklion on kreikkalaisittain suuri kaupunki — asukkaita sillä on yli 170 000. Lukemattomat turistit saapuvat joka vuosi Kreetalle Iraklionin kautta, sillä Kreetan kansainvälinen lentokenttä sijaitsee Iraklionin tuntumassa. Sieltä turistit kuitenkin jatkavat useimmiten matkaansa jonnekin rannikon suosituista lomakeskuksista.
Iraklion ei varsinaisesti ole kaunis tai idyllinen kaupunki. Kuitenkin siellä näkee kreetalaista arkea huomattavasti enemmän kuin jo vuosia sitten idyllisyytensä menettäneissä ”entisissä kalastajakylissä”, jotka ovat nykyään täynnä Pohjois- ja Itä-Euroopasta saapuneita auringonpalvojia ja bileloman viettäjiä.
Sen vuoksi myös rantaloman viettäjän kannattaa tehdä yksi tai kaksi päiväretkeä Iraklioniin.
Iraklionin museo on nyt suljettu
Iraklionin tärkein nähtävyys on sen arkeologinen museo. Museo ei tee erityisesti vaikutusta moderniudellaan, sillä ilman taidehistoriaan ja arkeologiaan perehtyneisyyttä museo saattaa näyttää vain epäjärjestyksessä olevalta kokoelmalta kreikkalaisia vaaseja, veistoksia ja pienempiä esineitä.
Kuitenkin kyse on erittäin kiinnostavasta arkeologisesta museosta, jonka kokoelmat ovat ainutlaatuisia. Erityisesti museossa kannattaa kiinnittää huomiota minolaisen kulttuurin kokoelmiin.
Minolainen kulttuuri kukoisti Kreetalla ennen klassista antiikin kreikkalaista kulttuuria. Tältä myyttiseltä ajanjaksolta ovat peräisin esimerkiksi Knossoksen rauniot sekä monet vähemmän tunnetut arkeologiset kaivausalueet eri puolilla Kreetaa.
Museo on ollut viimeiset kuusi vuotta kiinni korjaustöiden vuoksi. Onneksi edes museon tärkeimmät esineet ovat esillä väliaikaisessa näyttelytilassa varsinaisen museon vieressä. Siten arkeologian ja historian harrastajat pääsevät ihailemaan ainakin Faistoksen kiekkoa, käärmejumalatarta ja museon kokoelmiin kuuluvia näyttäviä minolaisia freskoja.
Väliaikaisessa kokoelmassa on esillä noin 450 esinettä. Useimmille turisteille tämänsuuruinen kokoelma saattaa olla jopa miellyttävämpi kuin museon varsinainen laaja näyttely — ainakin useimmat turistiryhmät näyttivät takavuosina kulkevan kokoelmien läpi ”pikakelauksella”.